Mister King, mitä tämä oikein oli?
Neljätoista novellia, ja mun mielipiteen mukaan mentiin kirjoittamisen tason suhteen laidasta toiseen. Joihinkin tarinoihin meni yli puolenvälin ennen kuin pääsi juoneen kiinni. Niissä tarinoissa alut oli melko kylmää tervaa ja pieni pilkahdus helpotuksesta alkoi valjeta vasta viime metreillä. Kun taas sitten osaan pääsi heti mukaan; King sieppasi ja pyöritteli lukijan pikkurillinsä ympärille ja viskoi miten tahtoi, ja lukija nautti kaikin siemauksin.
Esimerkkinä kokoelman ensimmäinen novelli, Willa. Heti pusketaan läjä hahmoja kehiin, eikä näin yksinkertaisen lukijan prosessori ehdi jäsennellä niin useaa tekijää loogiseen ja hahmotettavaan muotoon. Mutta tarina muuttui onneksi hetki hetkeltä helpommaksi lukea ja oli lopulta todella viihdyttävä pläjäys.
Levähdyspaikka oli myös alkuun sekava, liian paljon nimiä. Perhana, ei novelleihin liikaa nimiä, oli ne sitten paikkojen tai ihmisten. En halua tutustua niin moneen. Mutta tämäkin tarina selkeni loppua kohden.
Kokoelman helmi on ehdottomasti N. Siinä liikutaan minulle mieleisessä fantasian ja kauhun sävytteisessä maailmassa. Mukaan vähän pakko-oireita ja jännitys piti kivasti pihdeissään.
Muut tarinat eivät jättäneet mitään syvempiä muistijälkiä, ihan meneviä tekstejä ja tarinoita kylläkin, mutta ei mitään huiman järisyttävää. Viihdettä syksyisiin iltoihin ennen nukahtamista. Eikä tullut edes painajaisia, vielä ainakaan.
Mietelmä
Luin ensimmäiset sivut tästä kirjasta pitkän duunipäivän jälkeen. Aivot ja muut hoksottimet eivät ehkä olleet ihan parhaassa terässään, joten se voi osin selittää kankean alun. Mutta siitä jäi kuitenkin takaraivoon fiilis, että nyt King ei ole ollut parhaimmillaan näitä rustaillessa. Joten pieni epäilyksen suodatin oli joka hetki lukemisessa mukana.
On siis hyvin paljon mahdollista, että olen väsyneiden aivojeni takia lytännyt suotta kirjailijan ihan kelpojakin tuotoksia. Mutta mitäpä sitten. Minä olen lukija, ja jos minua ei miellytä teksti, niin sitten ei. Tämä on vain yksi ääni bloggaajien universaalissa mekkaloinnissa.
Huomioitavaa:
- Saatteena on jokaiseen novelliin taustat, mistä tykkään todella paljon!
- En perhana keksi muuta huomioitavaa.
Lukema: 7/10
Kirjailija:Stephen King
Teos: Auringonlaskun jälkeen
Kustantamo: Tammi
Sivut: 392
Julkaisuvuosi: 2010,
Sivut: 392
Julkaisuvuosi: 2010,
Kääntäjä: Ilkka Rekiaro
Olen lukenut tämän joskus kauan ennen blogiaikaa ja on pakko sanoa, ettei minulla ole sisällöstä oikein mitään muistikuvaa. Edes nuo sinun lyhyet kuvaukset muutamista eivät herätä mitään mielikuvia.
VastaaPoistaNovelleissa Kingillä on minustakin huomattavan paljon tasoeroja. Eniten pidän niistä pitemmistä, lähes pienoisromaanin mittaisista kertomuksista.
Kingin pidemmät rustailut ovat kyllä laadukkaampia, ainakin mitä itse on tullut luettua.
PoistaNäitten novellien muistipinnat oli kyllä melko liukkaita. Vähän tuli sellainen olo, että kunhan on sutaistu jotain, ihan jees siitä tulee..
Päästyäni Kingin makuun pitkästä aikaa luettuani Tervetuloa Joylandiin, tämä tuskin on seuraava mitä luen Kingiltä. Varmaankin tartun ensiksi joihinkin vanhempiin kirjoihin. Tykkään lukea novelleja, mutta epäilen tykkäisinkö Kingin novelleista. Toisaalta taas yli 500 sivuseen tiiliskiveen tarttumiseen kynnys on aika korkealla. Onneksi Kingillä on näitä lyhyempiäkin kirjoja.
VastaaPoistaTiia
Eikös se Joyland ollu "ei niin kauhua"?
PoistaEnnen tätä luin Kingiltä 22.11.63 missä oli vajaa 900 sivua ja se tuntui vaan soljuvan niin kevyesti. Sitä oli ilo lukea. Tämä taasen takkuili, vaikka tarinat oli lyhyitä ja sivuja kirjassa alle 400.
Ehkä Kingi on parempi pidemmissä teksteissä :)
Kingin novellit on tosiaan tasoltaan hyvin vaihtelevia, mikä tietysti tarkoittaa että on siellä hyviäkin joukossa :)
VastaaPoistaVanhemmassa päässä niitä ei ainakaan ollut tehty mitenkään kokoelmia silmälläpitäen vaan lehtiin, ja "siitä saa rahaa, eli ruokaa perheelle" on ollut keskeisenä motivaattorina...(tarvitseeko niitä sitten koota kirjoiksi, on toinen kysymys)
En ole tätä lukenut, mutta muistelen Yön äänien, Jälkeen keskiyön ja Ennen aamunkoittoa parhaiden palojen olevan kyllä erinomaisen suositeltavia (taisi niissä kaikissa olla myös jotain huteja)
Näin miekin ymmärsin ettei vanhemman pään novellit ole kirjoitettu kokoelmia varten.
PoistaMinut kyllä yllätti Kingin tason heiluminen lyhyempien tarinoiden osalta. Olen tykännyt todella paljon jokaisesta pidemmästä tekstistä ja sitä vasten peilaten nämä novellit ovat olleet täynnä ylläreitä :D Ja kyllä, novellien seassa on useita todella loistokkaitakin kertomuksia..