Matka yli onnen esteiden. Laurent Gounelle

Bali, ärsyttävä guru ja itseriittoisan typerä länsimaalainen. Aluksi vastustellaan ja lopulta valaistutaan. Simple as that. Mun reppureissulla jäi tuo Bali välistä,  joten mä oon varmaan vaan pimentynyt. 

Kirjasta:

Kaveri ei oo onnellinen, lähtee Balille mestarin luokse ja pienen venkoilun jälkeen onnellistuu. Tai ainakin löytää tien onnellisuuteen. 

Mielipide:

Tämä oli hyvin helposti luettava, himpun yllätyksetön, mutta samalla ihan kelpo ajatuksia viljelevä kirja. Melko usein tulee annettua valta muille ihmisille omaan onnellisuuteen. Ja lähinnä se on kiinni omista ajatuksista. Mielenkiintoista on se, mistä meidän ajatukset ja tavat reagoida eri asioihin tulevat. Uskallan väittää, ettei meistä kovin moni tule edes ajatelleeksi syvälle juurtuneita käsityksiämme joka päiväisestä elämästä ja kuinka paljon siellä lymyää sellaista turhaa sontaa joka saan vaan ketutuksia aikaiseksi. 

Mun maailmankuvaan on kuulunut kaikenlainen hömppä ja hapatus pennusta asti, Kiitos mutsin. Metsissä poukkoilee keijuja ja sammalselkäisiä viettelijättäriä. Ulkohuussia ja saunaa vartioi omat tontut eikä lohikäärmeetkään ole välttämättä höpöhöpöä (ainakin Puff on olemassa, mä löydän sen vielä!). Samalla on tullut kahlattua erinäinen määrä esoteeristä ja muutenkin ei niin tieteellistä kirjallisuutta läpi. Niin ja X-files oli dokkari, ei fiktiivinen sarja. Joten, nämä tee-se-itse oppaat parempaan elämään ovat myös tuttuja ja ei näistä ole haittakaan vielä ollut. 

Mutta eihän nämä tällaiset hömpät läheskään kaikkia vakuuta. Höh, muka itse oltais vastuussa omasta onnesta..  :D Kyllä se on se naapurin kaiman vika kun suksi ei luista.


Lukema: 8/10 helposta teksistä

Arvostelukappale.

Kirjailija: Laurent Gounelle

Teos: Matka yli onnen esteiden

Kustantamo: Gummerus
Sivut: 162
Julkaisuvuosi: 2018. 

Suomentaja: Lotta Toivanent 

Big Magic, Elizabeth Gilbert

Jotenkin olen vienosti kaihtanut self-help oppaita ja silti niitä salaa selaillut kirjastoissa tai kirjakaupoissa. Sama juttu kuin koulussa aikoinaan kaalilaatikon kanssa. Kaikki yökkäili kun ruokalistassa luki kaalilaatikko ja minä mukana, vaikka oikeasti se oli mun mielestä ihan jees. Tai niin, voiko noin edes verrata? 

Olen kyllä erittäinen tyytyväinen tuohon puolivahingossa tilattuun kirjaan. Enkä ainakaan vielä hetkeen lainaa tätä kellekään, koska haluan selata sitä vielä itse.

Elizabeth Gilbert on tunnettu kirjasta ja leffasta "Eat Pray Love" (joka on näköjään leffaksi suomennettu - omaa tietä etsimässä - ). Katoin joskus tuon leffan ja se meni heti kategoriaan `tyttöhömppä´. Eikä Julia Roberts kuulu mun suosikkeihin, paitsi joskus. Mutta tuosta leffasta ei siis Gilbert jäänyt mun mieleen vaan yhdestä pätkästä youtubessa, kun koitin etsiä vinkkejä kirjoittamiseen:

Tykästyin ensiksi Lizin tyyliin esiintyä ja sitten jäin funtsimaan mitä hän oikeasti kertoi tuolla lavalla. Googlettelin lisää ja hups.. huomasin yhtäkkiä tilanneeni muikkelin kirjoittaman kirjan. Enkä edes vatuloinut, mitä yleensä teen netistä tilatessani, vaan pari päivää myöhemmin opus kolahti postilaatikosta lattialle. 

Kirjassa Liz kertoo lähinnä omista kokemuksista ja oivalluksista, viljelee omaa lempeän karheaa huumoriaan ja sai ainakin minut intoilemaan omasta luovuudestani! Eikä se ole aina helppoa. 

"It´s all just a game. A big, freaky, wonderful game."

Aika kivasti Liz myös niistää ´ahdistuneen taiteilijan` myyttiä. Eli miksi sen pitäisi aina olla tuska, kipu tai viha mikä saa luovuuden kukkimaan? Kuka ja miksi meille on opetettu luovuuden olevan jotain sellaista, minkä esiin houkutteluun tarvitaan itsetuhoista elämää tai rankkoja menetyksiä? Entäpä jos luovuudelle annettaisiin mahdollisuus tulla kevyenä, leppoisana kesätuulena, mikä vähän kutittelee ja nakkaa inspiraation päin naamaa? Eikä edes tarvitse pulloa korkata auki..

Liz myös kertoo miten inspiraatio, luovuus, Suuri Taika ovat omia, eläviä olentoja. Ne liikkuvat keskuudessamme, etsivät sopivia henkilöitä ilmentyäkseen, ovat joskus kärsivällisiä ja joskus eivät. Niille täytyy antaa huomiota, käsitellä oikein ja joskus osata luopua niistä kertomalle heille, että kannattaa etsiä joku toinen ihminen. Jos niiden kanssa haluaa työskennellä, on hyvä tehdä soppari:

"Inspiraatio koittaa alati työskennellä kanssani. Joten minä istun ja työskentelen. Se on se sopimus. Minä luotan siihen ja se luottaa minuun."

Inspiraatiota ei siis kannata jäädä odottelemaan. Kirjoitit sitten kirjaa, maalasit taulua, sävelsit sonaattia, järjestelit kirjahyllyä, leivoit kakkua, ompelit lapasia, teit lapsia tai korjasit autoa. Mene ja tee. Anna inspiraatiolle mahdollisuus ilmestyä. Se tykkää olla liikkeessä, se tykkää liikkeestä!

Mulle tämä kirja sattui käteen melko oikeaan aikaan. Paljon pieniä asioita loksahteli omassa päässä paikoilleen ja tuli sellainen hattarainen fiilis :)

Lämmin suositus kaikille jotka tämän haluavat lukea!!!

Lukema: Sopiva

Kirjailija:Elizabeth Gilbert

Teos:  Big Magic

Kustantamo: Riverhead Books
Sivut: 276
Julkaisuvuosi: 2015