Epäsäännöllisyyden sopivuus

Kirjoittaminen ja lukeminen. Kaksi asiaa mitä en ole tehnyt kunnolla sitten vuoden 2017 marraskuun. Johtuen duunikeikkojen luonteista. Jotenkin mä olen saanut itseni sotkettua erittäin epäsäännöllisiin kausihommiin. Sellaisiin joista ei ole homman alettua juurikaan vapaata. Ja joiden jälkeen kroppa/mieli tuntuvat jääneen Pelennorin taistelukentillä Mumakilien jalkapohjien alle. Huh. 

Kannan edelleen mukanani kirjoja, minne menenkin, mutta jotenkin on ollut  helpompaa 14h duunien jälkeen korkata bisse ja laittaa vaikkapa Ascension Netfilixistä pyörimään. Toinen ihan törkeen hyvä sarja on ollu Rick and Morty. Erittäin lämpimät suositukset molemmille sarjoille. Tai sitten sen bissen jälkeen on tullutkin pieni piikki energiaa ja esimerkiksi Saksassa baareista sai myös hyvää ruokaa.

Mutta en ole unohtanut kirjoja ja kirjaimia. Ah, miten rakastan niitä aamuja kun pressopannu korahtelee ja näppäimistö taikoo kirjaimia suht ymmärrettäviksi sanoiksi näytölle. Se fiilis kun pääset siihen omaan tarinaan sisään, se vaivattomuus kun lentomoodi pörähtää käyntiin eikä edes nopea kahvin aiheuttama hetki vessassa saa sitä häviämään.

Tai kun katsot yöpöydällä hiirenkorvalla olevaa kirjaa (sori sori sori, mä teen sitä yhä..) ja mahassa muikahtaa nipsahtaen ja mietit, että ihan kohta pääset takas sinne toiseen todellisuuteen. Eikä se odotus häviä vaikka ennen sitä täytätkin velvollisuuksia sen toisen vuoteessa loikoilevan ihmisen kanssa.

Jollain tasolla mä kaipaan tosi paljon säännöllistä rytmiä elämään, silloin voisi järjestää ja suunnitella omia olemisiaan hiukan huomista pidemmälle. Olisi huomattavasti helpompaa suunnitella pitkäjänteisempää työskentelyä kirjoittamisen suhteen. Mutta toisaalta taas, viimeekis kun mä olin vakkariduunissa pari vuotta niin nainen meinas seota aivan täysin mun suhteen. Mä olin kärttyisä, ärsyttävä, tylsä, hiljainen, masentunut, lötterö, typerys ja kävelevä zombie. Ihana mies. Joten no more of that shit for us.

Mä haluan elää, tuntee kaiken tämän maallisen ilon ja vimman! En halua kahlita itteeni säännöllisyyteen, se on joka kerta saanut mut tukehtumaan. Mä haluan tehdä asiat sillai miten ne musta tuntuvat hyvälle, ei niin kuin olen antanut itselleni kerrottavan niiden toimivan.

Jos tätä joku vielä sattuu lukemaan, niin epäsäännöllisyys rules tästä lähtien (tai on se tainnu olla jo viime vuoden kesästä).

Innokasta ja viihtyilevää lukemista ja kirjoittamista!!!

See you :)