Kaukamoinen, Petteri Hannila

Ah, muistan miten Kalevalan lukeminen puudutti minua ala-asteella, jos siitä ois revitty tällänen teos, niin se ois ollu menoa!!

Kirjoittaja, Petteri Hannila, ikinä kuullutkaan. Mutta hyvä kun nyt kuulin, tai siis näin ja luin. Olen itse pyöritellyt päässä kotimaisesta mytologiasta pohjautuvaa novellia, lähinnä kalevalaa sivuten. Sitten törmäsin tähän, joku perhana teki tään mua ennen :D Eikä se kyllä haittaa ollenkaan. Tätä oli suurimman osan aikaa ilo lukea.

Teksti tahmasi välillä, se töksähteli siellä täällä ja pääsi sitten takaisin liitoon. Ihan korkeimpiin sfääreihin se ei yltänyt, mutta harvat teokset ja kirjoittajat sen tekevätkään. Vierran tarinaan uppoutui vähitellen, sivu sivulta henkilö heräsi paremmin eloon. Mielessäni kuvittelin Vierran pieneksi, jänteväksi, kevyen seksikkääksi ja miesten näkökulmasta katsottuna hiukan haastelliseksi naiseksi. Eli mielenkiintoiseksi.

Tulen kyllä lukemaan jatkoa, jos sitä on joskus luvassa.

Ote:

Laulumies irroitti katseensa sudesta vain huomatakseen Vierran seisovan yläpuolellaan jousi jännittyneenä ja nuoli puolen metrin päässä kasvoistaan. 
         "Laulapa tämä pois", Vierra sanoi ja laukaisi. Laulumies ei laulanut. 

Missä lukea:
- Astraaleissa tiloissa, ehkä kärpässienen jälkeen
- Jousiammunta treenin jälkeen
- Eksyneenä metsässä, nuotion loisteessa ja susien ulvoessa

Lukema: 8/10