Muistan miten penskana pelattiin serkkujen kanssa kesäaikaan teltassa roolipelejä, Runequestia. Jonkun piti olla pelissä ohjaaja ja muut sai sitten pelata luomillaan hahmoilla ja koittaa selvitä hengissä seikkailuista. Mielikuvitus kukoisti ja limpparia kului hurjia määriä. Mutta voi hyvänen aika sentään miten kökköjä tarinoita meillä oli :D (Sokerihumalalla oli varmaan osansa :D)
Näin myös tuntui alkuun olevan tässäkin kokoelmassa. En tiennyt itkeä vaiko nauraa muutaman ensimmäisen tarinan aikana. Tuntui kuin pitäisin käsissäni meidän vanhoista peleistä jääneiden keskeneräisten seikkailuiden käsikirjaa. Tykästyin!
Falac Valkosuklaa, eiku Valkosulka, pahoittelut, on ritariksi kasvatettu Preadori, eli palkkasoturin kaltainen seikkailija. Kirjan kronologiseen järjestykseen laitetuissa novelleissa kuljetaan Falacin kanssa ympäri Jaconiaa ja tutustutaan samalla muutamiin muihin hahmoihin. Ryöstellään aarteita kirotusta maasta, pelastetaan neitoja, suoritetaan palkattuja tehtäviä, taistellaan, tapetaan ja kuollaan.
Hahmoihin ei saa yhteyttä, kehenkään ei synny tunnesidettä eikä juonen käänteet tunnu kovin uskottavilta/kekseliäiltä (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Tekstiä on helppo lukea, ei ole vaikeuksia ymmärtää missä mennään, mitä tehdään ja keitä seurataan.
Novellit ovat kuin raakileita. Käsikirjoituksia, hahmotelmia, pöytälaatikkoon jätettyjä keskeneräisiä tarinoita. Kirjoittamisen laatu kyllä paranee loppua kohti huomattavasti, mutta omassa mielessä verrokkeina toimivat Rothfuss, Abercrombie, Hobb ja Eddings eivät anna tälle kovinkaan paljon armoa.
Ei sillä, novellit olivat silti viihdyttäviä ja uskon kirjoittajalla olevan aineista kehittyä ja tuottaa huomattavasti laadukkaampaa tekstiä tulevaisuudessa. Meistä jokainen voi oppia ja kehittyä, halutessaan.
Suosittelen tätä silti lämpimästi kaikille kotimaisen fantasian faneille, lukekaa ja antakaa rakentavaa palautetta tekijöille. Toivottavasti päästään vielä lukemaan laadukkaampaa ja kypsempää Erkka Leppästä!!!
Miten lukea:
- Ennakkoluulottomasti
- Pilke silmäkulmassa
- Autossa ilman pahoinvointia
- Kaipaillessa Petri Hiltuselta uusia sarjakuvia
Lukema: teknisesti 5/10, tunteellisesti 6/10, nostalgisesti 7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti