Näkymätön lapsi, Tove Jansson

Jostain kaukaa, suurten vuorten takaa, vihreän huolettomasta laaksosta kantautui viesti. LUE MINUT!!! Ja minä luin. Kahdelta istumalta. Ja onnellistuin :)

Edellinen kosketus muumeihin on ollut hiljainen tyrmistys nettikirppareilla tapahtuvien muumimukeista johtuvien sotien takia. Herranen aika sentään.. Ja ne hinnat?! Viidellä tonnilla mukeja kaapissa, eikä niihin saa koskea. Niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on unohdettu ja rahalle annettu valta sanella ettei perhana siitä kupista ainakaan juoda mitään! 

Kiitos, oli pakko päästää tuo ulos. Itse kyllä haluaisin sellaisen emalisen mukin missä Nuuskamuikkunen hyräilee kevätlauluaan: 

"Tämä ilta on laulun aika, ajatteli Nuuskamuikkunen. Uuden laulun, jossa on yksi osa odotusta, kaksi osaa kevätkaihoa ja loput vain hillitöntä huumaa siitä, että saa vaeltaa, olla yksin ja viihtyä oman itsensä seurassa."

Skidinä muumit oli kyllä melko ykkönen, hyvänä kakkosena tuli Koiramäen tarinat. Koiramäen tarinoita luki iskän puolen mummi, mutta en nyt perhana muista kuka mulle muumeja luki? Noh, ainakin niitä tuli ala-asteikäisenä toljotettua telkasta. "Ei muumitaloa lukita yöksi, hei muumit!!" 

Ja nyt sitten iski hirvittävä tarve etsiä jostain tämä kirja. Melkein kuin hattivatit ois kaapannu mut ja vieneet merelle sähköistymään (tai kirjastoon). Niinpä lainasin kirjan ja menin kotiin lukutuoliin ja luin kirjan kahden kahvin välissä. 

Kirjasta:

Kahdeksan pientä suurta satua. Olen todella hämilläni. Ihan tajutonta, Toven taito kirjoittaa simppelin monikerroksista tekstiä, joka saa lämpimästi hymyilemään, miksi tämä vasta nyt minulle aukeaa? 

En ala jokaista satua erikseen ruotimaan, mutta laitan pari lainausta tähän. Niitä, joissa mielestäni piilee paljon pintaa syvempää kauneutta.

Kevätlaulu: 

"Eivätkö he käsitä, että jos minun on pakko ruveta kertomaan niistä, lörpöttelen kaiken säpäleiksi. Sitten se on mennyttä, kuulen vain oman kertomukseni, kun yritän muistella millaista oli." 

"Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa."

Kertomus näkymättömästä lapsesta:  

"Tiedättehän, että jos jotakuta säikäyttää kovin usein, hän muuttuu helposti näkymättömäksi."

Hattivattien salaisuus: 

"He olivat päättäneet, etteivät olisi koskaan levottomia toistensa takia; Siten he antoivat toisilleen hyvän omantunnon ja niin paljon vapautta kuin mahdollista." 

Vinkkejä lukemiseen:

- Pidä vieressä kynää ja vihkoa
- Nautiskele Toven tyylistä kirjoittaa
- Unohda välillä kaksoismerkitykset, ole lapsi
- Lue näitä lapsillesi ja pakota naapurin lapset myös kuuntelemaan
- Mansikkakakkua
- Punssia
- Minä olen Haisuli

Lukema: 10/10

Kirjailija:Tove Jansson

Teos: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

Kustantamo: WSOY
Sivut: 145
Julkaisuvuosi: 2010, 

Kääntäjä: Laila Järvinen

Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven, Romain Puértolais

Mitä hemmettiä Romain tekee Ranskan rajavartiostossa poliisina, erikoistuneena laittomaan maahanmuutton? Kertoo satuja kiinni jäänneille muuttajille? Auttaa heitä omaksumaan toisen todellisuuden?

Kirjasta:

Kirjan tarina vie miedät Providencen ja Zaheran väliseen rakkauteen ja siihen mitä kaikkea rakkaus voi saada aikaan. Providence on siro, about 30v, posteljooni, jonka umpisuoli puksahtaa Marokossa ja sairaalaan jouduttua hän tutustuu siellä pieneen Zaheera nimiseen tyttöön joka ei ole ikinä käynyt sairaalan ulkopuolella. Heidän välilleen syntyy erityisen vahva tunneside ja Providence päättää adoptoida Zaheeran ja on nyt lähdössä hakemaan häntä Marokosta Ranskaan. Mutta joitain pieniä esteitä tulee matkan varrelle.

Kirjailijasta:

Tämä jätkä kirjoittaa kyllä ihan höpöjä tarinoita. Ihmeellisia, lapsenomaisen mielikuvituksen kaltaisia satuja. Välillä lähdetään korkealle lentoon ja sitten mätkähdetään tökerön kerronnan takia maahan. Hetki menee päätä puistellessa ja sitten liidellään taas uusissa sfääreissä. Ja noista pudotuksista jää miellyttävän karkkimaisen hiekkainen maku suuhun. Very strange.

Luulen, että Romainen mieli on röhelöinen hattara, johon on tarttunut matkojen varrelta kaikenlaista roinaa ja härpäkettä. Roinat ja härpäkkeet kietoutuvat syvemmälle sokeriseen vankilaan ja litistyvät toisiaan vasten muodostaen lisää röyhelöisiä hattaroita joissa niistä vähitellen hioutuu oudon kiehtovia helmiä.

"Siitä lähtien Zahera oli ollut täysin vakuuttunut siitä, että kiinalaiset valmistavat tonneittain tähtiä ja ampuivat ne taivaalle valaisemaan Marokon autiomaan yötä, ja joka ilta nukkumaan käydessään hän kiitti heitä itse sepittämissään rukouksissa siitä, että he olivat niin hyviä hänen kansalleen."    

Kirjassa vilistää myös paljon mielenkiintoisia "faktoja";

- Ranskan kielen sana orava, écureuil, on muinaiskreikkaa ja tarkoittaa varjoa ja häntää.
- Sana mafia on peräisi ajalta, jolloin sisilialaiset nousivat kapinaan ranskalaisia miehittäjiä vastaan vuonna 1282, ja että se oli lyhenne heidän tunnuslauseestaan Morte alla Francia Italia anela (Italia haluaa kuolemaa Ranskalle).
- Ensimmäiset bikinit myytiin tulitikkuaskeissa
- Tähdet eivät tulekaan Kiinasta

Miksi lukea?

- Jotta tietäisit mitä on nielaista Eiffel-tornin kokoinen pilvi
- On helppo ihastua neiti Providenceen, varsinkin bikineissä
- Opit sydänetäisyyden merkityksen
- Pääset näkemään mitä patonkipurijapoliisin mielessä liikkuu :D
- Ilahdutat itseäsi

Lukema: ?/10.. tämä kirja jää tuonne eetteeriin heilumaan, enkä halua sen illuusiota rikkoa antamalla sille numeroa. Tykkäsin.

Kirjailija: Romain Puértolas

Teos: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven

Kustantamo: Otava
Sivut: 224
Julkaisuvuosi: 2016

Kääntäjä: Taina Helkamo

Hiiden Valloitama Talo, Soili Piskonen-Kortelainen

Kuvaa klikkaamalla pääsee sähköisen kirjan esittelyyn Elisan E-kirjoihin

Harvemmin tulee luettua satuja, enää. Lapsena niitä meni sylikaupalla, ahmien ja niissä piehtaroiden. Nyt ne ovat jääneet taka-alalle, vaikka ammatikseni joudunkin joskus satuilemaan asiakkaille (tarjoilija, ohjelmapalveluopas). Mutta äitipä otti sitten ja teki muutamat satukirjat, sai Kirjalabyrintin kanssa sopparin ja nyt niistä on julkaistu kaksi ensimmäistä osaa!! Melko mahtavaa! 

Soilin tekemä blogi Saduntekijästä ja kirjoittamisesta

"Pienten tuulien tehtävänä oli lennätellä syksyisiä lehtiä, puhallella puista lunta ja kuivatella naruilla olevia pyykkejä sekä hätistellä piipuista nousevia savuja ylös taivaalle"

Ensimmäisessä osassa pienen Mirva tytön isä saa perinnöksi vanhan talon maalta ja he päättävät lähteä katsomaan sitä. Puuskatuuli haluaa mukaan. Perille saavuttuaan he huomaavat talon olevan täynnä markkinahyrriä ja maalattuja kukkia. Mitä ihmettä siellä oli tapahtunut?

"Yöksi Puuskatuuli pyöräytti itsensä suuren kattolampun ympärille. Tyttö ja isä nukkuivat, mutta tuuli valvoi ja mietti päivän tapahtumia. Sille tuli sellainen tunne, ettei talossa ollut kaikki aivan kohdallaan. Tuuli ei arvannut, kuinka oikeassa oli."

--------------

Olen ehkä hiukan jäävi arvostelmaan satua, mutta on silti pakko sanoa, että tykkäsin kovasti. Soili luo kevyttä, leppoisaa ja merkityksellisen arvoituksellista maailmaa lukijalle. Siellä on paljon mielenkiintoisia sivuhahmoja, kuten vaikka Unikakkiainen (unien vartija), Eteisenkummitus ja Tupatonttu. Ihme sfääreissä tuo äiti välillä liitelee :D

Kuvitus on Susan Seppälän kepeää ja hauskaa jälkeä. Joitakin yllätyksiä kuulema oli kuvituksen teossa. Äidin mielikuvat joistain hahmoista erosi jonkin verran kuvittajan omista, mutta hyvä siitä silti tuli :D

Kirjailijan ja teoksen tarkemmat esittelyt löytyvät täältä: Hiiden Valloittama Talo.

Milloin lukea:

- Kun sulla on lapsia, niin silloin kannattaa lukea

- Itseksesi pienessä krapulassa kun morkkistaa

- Sateisena sunnuntaina kun odotat uutta Game of Thronesin jaksoa

- Kun haluat hymyillä

Lukema: ?/10, voin arvioida tämän sitten kun olen sen lukenut jollekin lapselle.